Hae
New chapter by Nina

Mikä meitä pidättelee?

Kaikilla meillä on haaveita ja unelmia. Välillä jokainen meistä käy läpi omia ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteitansa, osa viilettää tukka hulmuten noususuhdanteessa elellen elämänsä parasta aikaa. Pohdin viime viikolla Instagramissani aihetta nimeltä stressi ja myönsin myös, mitkä asiat luovat minulle itselleni paineita. Olen viime aikoina miettinyt paljon, mihin suuntaan haluan elämääni tässä kohtaa viedä. Mainitsemani aihe herätti ilokseni keskustelua ja sain ennätyksellisen määrän kertomuksia seuraajien omista arjen haasteista. Mitkä asiat luovat paineita nuorille aikuisille?

Menestys, tulevaisuus, raha, ihmissuhteet, sekä opiskelu/työt aiheuttavat päänvaivaa suurimmalle osalle vastanneista. Esiin tuli myös erittäin mielenkiintoinen vastaus, joka kiteytti koko paketin oikeastaan yhtenäiseksi sillä sekunnilla: Yhteiskunta, minkä toiminta perustuu täysin suorittamiseen, jatkuvaan kilpailuun, unohtamatta tietenkään suomalaisille tuttua vertailua ja kateutta. Tässä maailmassa vain ja ainoastaan suomalainen on se, joka on valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viittäkymppiä. Löin nyrkin pöytään. Aamen, sinä sen sanoit.

Mielestäni on tärkeää yrittää löytää tasapaino, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Jos et ole kiinnostunut opiskelemastasi alasta, vaihda johonkin muuhun. Sama homma työelämässä, väkisin yrittämällä ei synny kuin pohjatonta stressiä. Moni stressasi nimenomaan rahasta ja voisinkin tehdä tulevaisuudessa Ninan niksit -postauksen, missä luettelen omia konstejani akuuttiin rahan tarpeeseen. Olen ollut melkoinen kettu joskus, etenkin opiskeluaikoina. Äitini muistutti minua muutama päivä sitten nauraen, että märisin jo 3-vuotiaana hänen hameensa helmassa ja murehdin, että tulenkohan koskaan löytämään miestä tai opinkohan koskaan ajamaan autoa. – Ja kyllä, vuonna 2019 molemmat pulmat selätetty!

Välillä kolmea työtä samanaikaisesti tehdessäni kurkkua kuristaa naurettavan paljon. Haluaisin olla kaikessa hyvä. Ehtiä joka paikkaan, olla ahkera ja saavuttaa koko ajan jotakin uutta hymy korvissa. Haluaisin olla Helsingissä ja Oulussa samanaikaisesti ja pelkään ihmisten pettyvän minuun, jos joudun joskus sanomaan ei. Tästä syystä tein (jälleen kurkkuani kuristavan) ratkaisun ja irtisanoin itseni tutusta ja turvallisesta päivätyöstäni viikko sitten: En jatka enää tavoitteellisen myyntityön parissa, se ei ole se minun juttuni. Kivi putosi kuitenkin sydämeltäni, tiesin tehneeni oikein. Illalla otin kynän ja paperin esiin ja haastattelin itseäni perinpohjaisesti: ”Nina, mitä SINÄ haluat?”

”Old ways won’t open new doors”, sanotaan. Olen siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että minulla todella on kaikki ovet avoinna tällä hetkellä. Minua on pyydetty (viihde) tv-ohjelmiin, mistä olen ollut otettu ja työtarjouksia on sadellut, mistä olen positiivisesti yllättynyt. Uskon, että hyville tyypeille on aina ottajia. Ja kyllä, koen olevani super hyvä ja hauska tyyppi ja uskallan todellakin sanoa sen ääneen. Minusta jokaisen olisi tärkeää tiedostaa omat vahvuutensa ja hakeutua juuri sellaisten töiden, projektien ja tilaisuuksien pariin, mistä nauttii aidosti koko sydämellään.  – Elämä on liian lyhyt murehtimiseen ja hukkaan heitettyjen vuosien haikailuun.

Rakkaudella, Nina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *