Hae
New chapter by Nina

Meidän tarina

Lupailin Instagramin puolella, että tämän postauksen päähenkilöinä tulevat esiintymään minä ja ihminen jonka kanssa jaan kauniin yhteisen kodin ja meidän näköisen arjen: Juho! Paras ystävä, tukipilari, terapeutti, yleisnikkari, sielunkumppani ja mielestäni tietysti Suomen paras valokuvaaja… Mitä näitä nyt on.

Usein kysytty kysymys on, että mistä kaikki alkoi? No, olin muuttanut hiljattain koirieni kanssa uuteen kotiin ja keskusteluissamme kävi ilmi, että nukun lattialla kuin Mumbain orpolapsi konsanaan. Sänky minulla toki oli, mutta se edusti itseään lautakasan muodossa yksiön nurkassa. Säälittävää tai söpöä, mutta Juho tietysti riensi apuun kuin se kuuluisa satujen uljas prinssi työkalupakki kainalossa ja rakensi minulle toimivan sängyn. En tosin silloin arvannut, että hän jäisi siihen pötköttämään tyytyväisenä seuraaviksi kuukausiksi. Tai että muuttaisimme vuoden päästä yhteiseen isompaan kotiin ja rakentaisimme sängyn retaleen lisäksi yhteisen tulevaisuuden.

Meillä oli alusta asti älyttömän hauskaa! Olin kuin ihastunut tyttöversio Hessu Hoposta. Yritin tehdä häneen vaikutuksen jo tapailuvaiheessa kokkaamalla, mutta päädyimme tuulettamaan savun peitossa kärventyvää pientä yksiötäni kauhun vallassa. Juho on alusta asti nähnyt arjen kaunistelemattomat hyvät ja huonot puolet, mopannut parketteja laulellen koiran ollessa vatsataudissa ja joutui hän kerran yökkien puristamaan myös järkyttävän kipeän jättifinninkin pyllyni uumenista. Tässä vaiheessa lukijat joko huuto-oksentavat tai toteavat ”couple goals”, veikkaan ensimmäistä.

Joka tapauksessa, molempien hulvaton huumorintaju on ehdottomasti yhdistänyt meitä aina. On meillä myös paljon muutakin yhteistä, intohimomme valokuvausta kohtaan tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ja viikonloppuisin Juho tietysti valokuvaa yökerhossa, missä minä juoksentelen tukka putkella tarjoilemassa viinapulloja pöytiin ja voimme välillä heittää ohimennen yläfemmat. Yhteiselomme on yleisesti ottaen edennyt hiljalleen luonnollisesti omalla painollaan. On helppoa jakaa arki ihmisen kanssa, jolla on samankaltaiset arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat kuin itsellä.

Tiedättekö sen tunteen, kun voi olla täysin riisuttu toisen edessä? Enkä todellakaan tarkoita nyt fyysistä riisuutumista tai mitään pervoja fantasioita, vaikka viihdynkin kotona erinomaisesti ilman rihman kiertämää. Se, että voit olla täysin oma itsesi, näyttää tunteesi (niin hyvässä kuin pahassa), rakastaa ja tulla rakastetuksi. Se on asia mitä rahalla ei saa. Ja siitä olen kiitollinen. Joka ikinen päivä.

Rakkaudella, Nina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *